Oikean märkäpuvun valinta

Oikean märkäpuvun valinta

Suomessa parhaat tuulet sijoittuvat keväälle ja syksyyn ja kausi voi jatkua jopa 8-10 kuukautta. Kylmät kelit saattavat ihmetyttää sivustaseuraajia, mutta oikeilla välineillä surffata voi muulloinkin kuin heinä- ja elokuun helteillä.

Hypotermia riskinä

Kylmissä vesissä surffaavan suurin riski on kylmettyminen eli hypotermia. Ruumiinlämmön laskiessa alle 35°C puhutaan hypotermiasta. Kylmä vesi jäähdyttää 25 kertaa nopeammin kuin samanlämpöinen ilma.

Alla oleva taulukko kuvaa ihmisen selviytymistä kylmässä vedessä, ilman suojavarustusta. Huomaa, että voimien loppuminen on jo vakava hypotermian oire. Normaali toimintakyky heikkenee jo ennen tätä, eikä surffaaminen kylmissään ole koskaan mukavaa.

Veden lämpötila °C Uupuminen ja tajuttomuus Kuolema
0 alle 15 min 15 – 45 min
0 – 5 15 – 30 min 30 – 90 min
5 – 10 30 – 60 min 1 – 3 tuntia
10 – 15 1 – 2 tuntia 1 – 6 tuntia
15 – 21 2 – 7 tuntia 2 – 40 tuntia
21 – 27 3 – 12 tuntia 3 tuntia —-

Lähde: http://www.itameriportaali.fi/fi/aranda/aranda_manuaali/fi_FI/hypotermia/

Millainen puku on riittävän lämmin?

Täysin tarkkaa vastausta tähän ei voi sanoa. Kylmänsieto riippuu jokaisen yksilöllisistä ominaisuuksista, fyysisen rasituksen sekä väsymyksen määrästä. Paras tapa on testata käytettävät varusteet ennen tositoimiin ryhtymistä.

Märkäpuvun tarkoituksena on suojata kylmältä ja esimerkiksi välinerikon vuoksi saattaa joutua melomaan tai pahimmassa tapauksessa uimaan takaisin rantaan. Tästä seuraa, että puvun täytyy olla vähintään niin lämmin, että jaksat uida turvallisesti takaisin. Hyvä märkäpuku tekee surffaamisesta mukavaa, mutta se on myös tärkein yksittäinen turvallisuus- ja pelastautumisväline!

Surffipuku kannattaa valita aina veden lämpötilan mukaisesti, eikä ilman lämpötilan. Tämä korostuu etenkin keväällä jolloin ilma voi olla hyvinkin lämmintä (+15-20°C), mutta vesi edelleen alle 10 celsiusastetta. Ilman lämpötilan perusteella saattaisi riittää shorty-puku, mutta veden lämpötilan mukaan edelleen täyspitkä 5-6 millinen steamer-puku on tarpeen. Hätätilanteessa väärin valittu shorty-puku saattaa tuottaa erityisen kylmän uintireissun tai pahimmassa tapauksessa koitua kohtalokkaaksi.

Viimeisin kama-onnettomuus SPLL:n keskustelupalstalta. Pukuna 5/3 steamer, veden lämpö arviolta 7-8°C. Esimerkissä väsyneenä keho ei enää tuota lämpöä, joten kylmä tuli kamoja korjatessa.

01.05 19:11:20 hke: Kun menette nyt kylmille vesille, tsekatkaa viimeisen päälle kaikki, vaikka varmaan ootte mua taitavampia suurin osa. Mökillä ihan järvioloihin OK keli, sitten vielä viimeinen veto järvellä risunkeruun ja haravoinnin jälkeen. Ihan hölmössä tilanteessa kaaduin keskellä järveä ja mastonjalka irti laudasta, ensin luulin että jointti katkesi mutta löystynyt oli (eipä ole ennen käynyt noin). Aika vääntö oli laittaa takaisin, vielä kun ensimmäisellä kerralla ei kiristynyt kunnolla ja irtosi uudelleen. Eikä mitenkään lämmin enää ollut, rantaan mennessä pulssi oli varmaan 190 eikä ollut laskeakseen. Onneksi fysiikka paremmassa kunnossa kuin milloinkaan…mutta tarkkuutta pitää lisätä ja se viimeinen veto väsyneenä jättää väliin, sähläykset pois, ja ihan helpossakin paikassa ja tilanteessa voi sattua…

Kuivapuku vai märkäpuku?

Pukuja on moneen lähtöön, pelkkä kuivapuku – märkäpuku jaottelu ei riitä. Pukujen jaottelussa kannattaa lähteä liikkeelle niiden käyttötarkoituksesta eli mihin vuodenaikaan ja lämpötilaan puku on tarkoitettu käytettäväksi. Pukujen materiaalit ja tekniset ominaisuudet vaihtelevat lähinnä käyttötarkoituksen mukaan.

Talvipuvut ( kuivapuvut 0-10°C)

Kuivia tai lähes kuivia pukuja valmistetaan eri materiaaleista. Täysin kuiviksi tarkoitetut ns. säkkipuvut valmistetaan vedenkestävistä kankaista (esim. gore-tex puvut) ja ne on varustettu vesitiiviillä vetoketjulla sekä vesitiiviillä manseteilla kaulassa ja hihan/jalansuissa. Näiden pukujen alle puetaan lämpimiä villa- tai fleece -kerroksia vallitsevan lämpötilan mukaan. Nämä ovat mukavan tuntuisia päällä ja helppo pukea sekä riisua rannalla. Modernit gore-tex kankaat myös hengittävät hieman, vähemmän kuin gore-tex-kuoriasu, joten hyvin kevyt hikoilu ei kastele koko pukua.

Säkkipuku on lämmin ainoastaan täysin kuivana. Märät vaatteet säkkipuvun sisällä eivät lämmitä! Mikäli pukuun pääsee vettä, esimerkiksi mansetin vuotaessa, niin lämmittävät kerrokset kastuvat ja ne menettävät eristyskykynsä. Vesi muodostaa välikerroksissa kylmäsillan joka johtaa lämmön nopeasti suoraan iholta ympäröivään ilmaan/veteen. Tämän vuoksi monet pitävät kylmillä keleillä myös säkkipuvun alla ohuempaa märkäpukua vuotojen varalta. Tämä tuo hieman lisäturvaa ja on ehdottomasti kannatettavaa.

Kuivapukuja saa myös neopreenista valmistettuna 6-7 millin paksuisena. Kaikkein lämpimimmät puvut sisältävät kiinteän hupun, joka edelleen estää veden pääsyä puvun sisälle. Rikkoutuessaankin paksu neopreeninen kuivapuku on edelleen lämpöisempi kuin säkkipuku, koska neopreeni säilyttää kastuessaankin lämmöneristävyytensä. Neopreeninen kuivapuku on lämpimin ja turvallisin vaihtoehto surffaukseen kylmillä keleillä.

Lisäksi tarvitset vähintään 6 mm vesitiiviit tossut sekä lämpimät neopreenikäsineet. Näillä varusteilla kauden voi aloittaa jo heti jäiden sulaessa ja kausi voi jatkua pitkälle syksyyn saakka.

Kylmä vesi ja ilma vaatii hyvistä varusteistakin huolimattakin erityistä varovaisuutta ja kokemusta:

  1. Testataan varusteiden toimivuus ja lämpimyys aina turvallisesti matalassa vedessä ennen kauden ensimmäistä surffikertaa. Puvun tulee pysyä kuivana ja uimisen tulee olla koko ajan lämmintä. Puku on liian kylmä, jos vesi tuntuu viileältä sen läpi.
  2. Mennään vesillä ainoastaan kaverin kanssa, ei koskaan yksinään. Puhelinta kannattaa pitää mukana.
  3. Pysytään aina helpon uintimatkan päässä rannasta. Pelastautuminen on mietittynä ja harjoiteltu ennakkoon.
  4. Mennään vesille ainoastaan, kun tuuli puhaltaa rantaan päin. Ei koskaan vesille maatuulilla.
  5. Pysytään ehdottomasti rannalla, mikäli keli tai lämpötila hetkeäkään epäilyttää. Surffaaminen jääkylmässä vedessä on vaarallista ja vaatii vuosien harjoittelun ja kokemuksen.

Kevät- ja syyspuvut (steamerit 7-15°C)

Hyvä neopreeninen 6/5 tai 5/4 steamer alkaa riittämään, kun veden lämpötila on yli 7 astetta. Puvun tulee pysyä sisältä kuivana ja paksut tossut ja hupun käyttäminen on edelleen tarpeen. Steamereita löytyy monen paksuisena aina 6/5/4 millisistä ohuisiin 3/2 millisiin. Kevät- ja syyspukujen paksuudet vaihtelevat 6 – 5 millin välillä.

Steamerin märkäpuvusta erottaa vesitiiviit saumat, tiiviit kaulan ja kädensuut, sekä ohut sisäpinnan kankaat. Uusimmissa steamereissa on siirrytty käyttämään lyhyttä vetoketjua etupuolella, joka tarjoaa paremman liikkuvuuden ja pitää puvun kuivempana, kuin perinteiset pystyt vetoketjut selässä.

Hyvällä 6/5 steamerilla pärjää, kun vesi alkaa olla yli 5 – 7 celsius astetta, 5/4 steamer alkaa riittämään yli 7 celsius asteen lämmöissä. Tossut ja huppu ovat edelleen tarpeen vallitsevan ilman ja veden lämpötilan mukaisesti. Suomessa etenkin merivesi on kylmää lähes koko kesän, joten esimerkiksi 5/4/3 steamerilla voi pärjätä lähes koko kesän. Etenkin, jos on taipumusta uida paljon surffatessa.

Myös allekirjoittanut on kokeillut uida kesäkuussa merellä / Yyterinlahdella leijakamojen kanssa, tuulen loputtua, vajaan kilometrin matkan. Pukuna oli 5/4 steamer, jonka kaulasta ja selän vetoketjusta vesi vaihtui hieman puvussa. Surffatessa tuli hiki, mutta rannassa uintilenkin jälkeen olikin jo kylmä.

Kesäpuvut  (steamerit, märkäpuvut, shortyt, 15°C ja enemmän)

Suomessa tarvitsee ohuempia 4/3 tai 3/2 millisiä pukuja lähinnä heinä-elokuussa kesähelteillä. Kesäkuun alkupuolella 3/2mm puku on liian ohut merellä surffaamiseen eli 5/4 puku on edelleen tarpeen. Kesäkuun puoliväli-loppupuolella 3/2 puku alkaa olla riittävä, etenkin järviolosuhteissa. Heinä-elokuussa saattaa riittää jopa shorty-puku.

Suomessa merivesi on aina kylmää. Heinä-elokuun vaihteessa veden lämpötila voi nousta 22°C paikkeille, mutta pääasiassa vesi on 15-20°C. Järviolosuhteissa veden lämpötila nousee kesällä korkeammalle ja järvillä selviää, myös korkeamman ilman lämpötilan vuoksi, hieman kevyemmällä varustuksella kuin merellä.

Kuvat ja teksti: Mikko Vatanen
Päivitetty 2.5.2012