Ensimmäisen oman purjeen hankinta

Tämän kirjoituksen on tarkoitus avata purjeiden maailmaa lyhyesti ja nopeasti sen verran että tiedät mihin sinun kannattaa sijoittaa ensimmäiseen purjeeseen varaamasi rahat ja mihin ei kannata sekaantua.

Vaikka purjelautailuun tarkoitetut purjeet näyttävät maallikon silmään suurin piirtein samalta, on niissä silti huomattavasti eroa riippuen siitä mihin käyttötarkoitukseen ne on suunniteltu.

Purjeet voi jakaa kahteen selkeään pääryhmään: camberillisiin kisapurjeisiin ja camberittomiin freeride- ja wave-purjeisiin.

Karkeasti sanottuna etenkin harrastuksen alkuvaiheessa kannattaa panostaa välineiden keveyteen. Mitä kevyemmät välineet, sitä kevyempää purjeen nostaminen on, sitä paremmin omat voimat riittävät sekä jaksaa surffata pidempään, ja mitä enemmän surffaa sitä nopeammin oppii! Helppoa!

Freeride-purjeet – aina helppoa ja hauskaa

Freeride purjeet ovat nimensä mukaan tehty vapaa-ajeluun. Ne ovat kevyitä ja helppoja käsittellä sekä kulkevat mukavasti joka suuntaan. Ne ovatkin erittäin suositeltava vaihtoehto ensimmäisiä välineitään hankkivalle. Purjeissa on varaa valita ja yleisimmät koot noin 5-8m2 välillä.

Ensituntuma purjelautailuun kannattaa ottaa suhteellisen pienellä ja kevyellä noin 4.5-6 neliöisellä purjeella, joka on helppo käsitellä.

Käytettävän purjeen koko on valitaan omien taitojen, surffaajaan koon ja vallitsevan tuulen voimakkuuden mukaan. Pienemmän henkilön kannattaa aloittaa pienemmällä purjeella ja suurempien hieman suuremmalla.

Surffaaminen on hyvin pitkälle tekniikkalaji ja jopa ensimmäisen kesän aikana tai jälkeen pystyy hallitsemaan 6.5-8m2 purjeita. Pääsääntöisesti alle 65 kiloisen ei kannata hankkia yli 7m2 purjetta, kun taas samassa kelissä 80 kiloiset mielellään ajavat esimerkiksi 8m2 purjeilla. Näillä mitoilla ja modernilla, sopivan kokoisella, freeride/slalom-laudalla teoreettinen plaanikynnys tulee olemaan jossain 5-7m/s tuulessa.

Näissä olosuhteissa aalto ei kasva vielä häiritsevän suureksi ja purjelautailu on helppoudessaan hurjan kivaa!

Wave- ja freestyle-purjeet – myrskyjä ja temppuja

Myrskyjä ja temppujen tekemistä varten on suunniteltu erityisiä wave- ja freestyle-purjeita. Näiden suunnittelussa on paneuduttu erityisesti purjeen helppoon käsittelyyn sekä freeride-purjeita vahvempiin rakenteisiin.

Erityisesti aaltopurjelautailuun tarkoitettujen purjeiden täytyy kestää monenlaisia iskuja ja aaltojen valtavaa voimaa. Freestyle-purjeet taas muistuttavat lähelle wave-purjeita, mutta ovat tarkoitettu temppujen tekemiseen tasaisessa vedessä, joten niiden suunnittelussa on painotettu keveyttä ja käsittelyn helppoutta.

Freestyle-purjeita löytyy yleisesti 4.5-6.5 kokoisena. Kovempiin olosuhteisiin tarkoitettuja wave-purjeita taas 3.5-6m2 kokoisena.

Erityisesti alle 70-kiloisilla, rannikolla surffaavilla, voi koko purjesetti koostua esimerkiksi 4.2m2 – 4.7m2 – 5.3m2 – 5.9m2 purjeista. Ulkomaiden tuulisin aaltokohteisiin, esimerkiksi El Medanoon tai Pozoon, kannattaa harvoin lähteä yli 6m2 purjeen kanssa.

Kisapurjeet – camberit ja maksimaalinen vauhti

Kilpailukäyttöön tarkoitettujen purjeiden profiilista tehdään vakaampi purjeen lattojen ja maston välissä olevilla cambereilla. Ne taivuttavat latat ja purjeen muotoon. Vakaampi profiili purjeessa mahdollistaa sen käsittelemisen purjeen kokoon suhteutettuna kovemmissa keleissä ja ns. yli-rikattuna.

Käyttötarkoituksensa mukaan kisapurjeet suunnitellaan mahdollisimman nopeiksi ja toisaalta myöskin kevyeksi, joskus jopa kestävyyden kustannuksella.

Purjeeseen vakauttaminen cambereilla tekee siitä hankalamman ja hieman raskaamman käsitellä kuin vastaavan kokoinen freeride-purje. Kilpakäytössä ja suurempien yli 7m2 purjeiden osalta camberit tuovat kuitenkin selkeätä etua purjeen kelinkeston puolesta.

Camber-purjeiden koot ovatkin keskimäärin vapaasurffauksessa käytettäviä purjeita suurempia. Näistä Slalom-luokan purjeet noin 6-9m2, Formula-luokan purjeet 9-12m2 sekä Raceboard-luokan 8.5-9.5m2 purjeet.

Camber-purjeisiin voidaan laskea myös ns. freerace-purjeet, joissa profiilia ylläpitäviä cambereita on vähemmän yleensä 2-3kpl. Nämä ovat hieman kevyempiä käsitellä helpompia käsitellä kuin täysveriset race-purjeet, mutta tarjoavat erityisesti suurempien purjeiden osalta vakaampaa rikiä.

Erityisesti suuremmat yli 70kg surffaajat usein valitsevat kevyempiin keleihin camberillisia Slalom-purjeita. Mikäli on varaa sijoittaa 100% hiilikuituiseen mastoon ja puomiin, niin kisakamoistakin saa paljon iloa alle 8m2 keleihin. Käytettyä kalustoa on liikkeellä suhteellisen hyvin.

Suomessa näitä kevyitä kelejä riittää, erityisesti järviolosuhteissa, joten suurillekin purjeille löytyy ihan oma käyttäjäkuntansa myös ei-kisaavista surffareista.

Jokaisella on tietenkin oma vakaa mielipide siitä, että mitkä välineet ovat parhaat. Muiden neuvojen kuunteleminen kannattaa aina, mutta oikea vastaus löytyy aina itseltään ja sen mukaisesti, että kuinka haluaa tätä hienoa lajia harrastaa.

Teksti: Antti Peltola, Mikko Vatanen

 

Leave a Reply

Before you post, please prove you are sentient.

Paljonko on kuusi plus viisi?